Urhea-halli ulottuu junatunneliin

Urhea-kampuksella on kaikki, mitä olympiatoivo tarvitsee.

Tekstilähde: Projektiuutiset 4/2021
Kuvat: Jatke

Urhea-halli 2021Helsingin Vallilaan valmistui kesällä Urhea-kampus, jossa toimivat Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia ja sen osana Olympiavalmennuskeskus Helsinki. Kampukseen kuuluvat lajien ja urheilijoiden ehdoilla rakennetut Urhea-halli ja opiskelija-asuntola, niiden välissä oleva laajennusosan saanut Mäkelänrinteen lukio sekä jo vuonna 1999 valmistunut Mäkelänrinteen uintikeskus.

Jatke Oy toimi Urhea-hallin pääurakoitsijana ja vastasi koko kampusalueen työmaiden yhteensovittamisesta.

Urhea-hallissa on tilaa 14 000 neliötä, josta urheilutiloja noin 8000 neliötä. Hallissa on viisi kerrosta maan päällä ja kaksi maan alla. Sisääntulokerroksessa on tapahtuma-areena, jossa on kaksi täysmittaista koripallokenttää ja niiden vieressä rytmisen kilpavoimistelun sali. Hallissa on ensiluokkaiset tilat myös telinevoimistelulle, yleisurheilulle, voimaharjoittelulle, judolle, painille, yleisharjoittelulle sekä peilisalia tarvitseville.

Urheilu- ja pukuhuonetilojen lisäksi hallissa on toimisto- ja neuvottelutilaa, fysioterapiatiloja sekä Helsingin Urheilulääkäriasema.

Hallia operoi Urhea-säätiö, joka perustettiin vuonna 2014 kehittämään Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian toimintaa.  Akatemiaan kuuluu  kesä- ja jäälajeihin keskittynyt Olympiavalmennuskeskus Helsinki. Halli on kotihallli myös 30 pääkaupunkilaiselle urheiluseuralle.

Sekarunko ja tilojen korkeus haastoivat urakoitsijan

Vastaava työnjohtaja Ville Hannonen sanoo, että hanke oli hyvin mielenkiintoinen ja vaativa. Suurimmat haasteet liittyivät Hannosen mukaan rakennuksen runkoratkaisuihin, logistiikkaan, rajapintaan viereisen Mäkelänrinteen lukion työmaan kanssa sekä tilaajan omien hankintojen poikkeuksellisen suureen määrään. Myös aikataulu oli tiukka.

– SRV Infra teki maanrakennustyöt ja perustukset peruspultteihin saakka, Jatke lähti siitä elementtiasennukseen. Ensimmäinen pilarikuorma tuli tontille huhtikuun lopussa vuonna 2020, Hannonen kertoo.

Hänen mukaansa hallin runko ei ollut urakoitsijan kannalta helpoin, syynä muun muassa koripallohallin ja muiden urheilutilojen pitkät jännevälit sekä tilojen korkeus.

Urhea-hallin koripalloareena
Hallissa on kaksi täysimittaista koripallokenttää ja niiden vieressä rytmisen kilpavoimistelun sali, jonka vaatimuksista tilan vapaaksi korkeudeksi tuli 12,5 metriä.

– Urhea-hallissa on aika erikoinen sekarunko. Maanalaiset osat ovat pääosin betonielementtejä ja koripallohalli sekä rytmisen voimistelun tila betonitäytteisiä teräspilareita ja teräsristikoita. Muissa tiloissa on teräspilareita, WQ-palkkeja ja pitkiä ontelolaattoja sekä rungon jäykistäjinä porrashuone-elementtejä.

– Suurten ristikoiden kasaus tehtiin montun pohjalla ja nostettiin sieltä paikoilleen. Viimeiset yli 30 000 kilon TT-laatat nostettiin kahdella nosturilla paikoilleen.

Urheiluhallirakentamiseen liittyy myös asennustöiden tekoa yläilmoissa.

– Tekniikkaa on korkealla, asennuspaikat ovat hankalia ja työ vie aikaa, mikä vaikuttaa aikatauluun. Korkealla työskentely kannattaa suunnitella hyvin ja miettiä tarvittavat asennusratkaisut etukäteen.

Maanvaraisen lattian urakointi kuului Jatkeelle. Syvemmät kuopat kuten telinevoimistelun pehmustekuopat ja pituushyppypaikan pohja kuuluivat perustukset tehneelle SRV Infralle

– Lattioille on kovat vaatimukset, esimerkiksi betonivaluille parkettien ja muiden urheilulattioiden alla on tarkat toleranssit, Ville Hannonen sanoo.

Tunneli logistiikan pelastus

Urhea-hallin juoksurata
Urhea-hallin alimmassa kerroksessa on yleisurheilijoiden käyttöön tehty juoksurata vanhassa junatunnelissa.

Urhea-hallin alimmassa kerroksessa on yleisurheilijoiden käyttöön tehty juoksurata vanhassa junatunnelissa.

Vallilan 650 metriä pitkä tunneli kuului entiseen Sörnäisten satamarataan. Tunneli kulkee Itä-Pasilasta Vallilanlaaksoon ja se olikin ratkaisevassa roolissa urakoitsijoiden logistiikassa.

– Me toimme lähes kaikki elementit 500 metrin matkan tunnelia pitkin Teollisuuskadulta tontille. Tunneli oli meille pelastus, kun montun pohja oli katutasoa 12 metriä alempana, Ville Hannonen kertoo.

Suurimmat elementit kuljetettiin Teollisuuskadulle tunnelin suulle erikoiskuljetuksina aamuyöstä.

– Tunnelia pitkin tuli tavaraa työmaalle ihan loppuvaiheeseen saakka, muun muassa pohjakerroksen telinevoimistelutilaan, Hannonen sanoo.

Tunnelin lisäksi ahtaalla tontilla tarvittiin tavaroiden kuljetukseen kevyenliikenteenväyliä Vallilanlaakson puolella ja Mäkelänrinteen uimakeskuksen tontilla.

–  Sivutäytöt neuvoteltiin Mäkelänrinteen uimakeskuksen kanssa. Kulkuteitä suljettiin, mutta siitä ei ollut paljon haittaa, koska halli oli pitkään suljettuna koronasyistä.

Työmaiden sovittelua

Urhea-kampuksella työskenteli yhtä aikaa kolme pääurakoitsijaa, joilla kaikilla oli omia aliurakoitsijoita, ja sen lisäksi Urhea-työmailla oli suuri määrä tilaajan omiin hankintoihin liittyviä erikoisurakoitsijoita. Jatke vastasi koko kampusalueen työmaiden yhteensovittamisesta.

– Kiihkeimpinä aikoina Jatkeella oli sata työntekijää rakentamassa. Keskimäärin Jatkeella oli kaksi kolmasosaa vahvuudesta ja tilaajan hankintojen aliurakoitsijoilla kolmannes.

– Työjärjestystä piti sovitella, meillä oli kampuksen työmaan yhteensovitusvastuu. Hankkeen haastavuudesta huolimatta kaikkien urakoitsijoiden yhteistyö sujui pääosin erittäin hyvin, Ville Hannonen sanoo.

Lue lisää Urhea-hallin rakentamisesta.